Joskus on helpompi miettiä mitä kaikkea muut voisivat tehdä paremmin sen sijaan, että miettisi mitä itsessä pitäisi kehittää. Innostuin siksi maalaamaan kuvaa omasta unelmien työkaveristani, jonka kanssa kohtaamiset tuntuvat joka kerta jotenkin erityisen hedelmällisiltä ja mukavilta. Mietin parhaita kokemiani hetkiä omien työkavereideni kanssa – eritoten sitä, millaisia ovat olleet ne parhaat kohtaamishetket. 

Oman työpaikkamme kohtaamisiin vaikuttaa osittainen avokonttori sekä rento ja avoin ilmapiiri. Niiden johdosta monet kohtaamiset tapahtuvat spontaanisti vilkkaan arjen keskellä. Osa näistä kohtaamisista vie niin yritystä kuin yksilöäkin hienosti eteenpäin ja osa taas ennemmin hankaloittaa työntekoa ja työstä nauttimista. 

Kriittiset ensimmäiset sekunnit 

Exeliä täyttäessäni omalla työpisteelläni huomaan, että työkaverini ilmestyy ovelleni. Työkaverini kysyy tunnustelevasti, että olisiko minulla juuri nyt aikaa jutella hänen kanssaan, vaikka emme olleet sopineet palaveria. Kävin mielessäni läpi päivän aikataulua ja totesin, että nyt oli minullekin sopiva hetki jutella.   

Heti alkusekunneilla huomaan, että hän kiinnitti minuun ja tilanteeseeni huomiota. Hän huomasi, etten ollut siirtynyt aikaisemmista ajatuksistani vielä täysin tilanteeseen hänen kanssaan. Hän huomasi myös, että olin huolestunut jostain toisesta asiasta ja kysyi ystävälliseen sävyyn, että mikä painaa mieltäni. Jo pelkkä tämä kysymys rentoutti oloani ja sain muutamalla kommentilla käsiteltyä aikaisemman asian ja exelit pois mielestäni. Ymmärsin, että ainakin tällä kertaa tarvitsin kaverin apua uuteen kohtaamiseen siirtymisessä.  

 Aina kohtaamisen alkusekunnit eivät sujukaan hyvin. Huomaan, että hermoni kiristyvät helposti, jos vastapuoli heittää asiansa pöytään heti, ilman että varmistaa että voin keskittyä tilanteeseen. Minun on silloin vaikea päästää irti aikaisemmasta keskenjääneestä asiasta. Mietin mielessäni toisen jo puhuessa, että kuinka kauan tämä kohtaamisemme mahtaa kestää ja arvailen mitä toinen osapuoli minulta lopulta toivoo. Samaan aikaan iso osa hänen tärkeästä asiastaan menee ohi korvieni. Harmikseni toinen osapuoli ei aina huomaa tätä, vaan jatkaa puhumista. Samalla ymmärrän, että olen välillä juuri itse tämä heikoilla kohtaamistaidoilla lähestyvä työkaveri ja todennäköisesti samat ajatukset pyörivät silloin kohtaamani ihmisen mielessä. 

Yhteinen rytmi 

Unelmien työkaverin kanssa tuntuu siltä, että löydämme yhteisen rytmin ja innostuksen keskusteluhetkeen. Sama rytmi näkyy siinä, että keskustelussa syntyy molemmille jotain uusia oivalluksia, toinen nappaa kiinni omasta lauseesta jatkaen sitä eteenpäin, ja eriäviä mielipiteitä on helppo sanoa ääneen ilman että pelkää niiden lannistavan toista. Yhteinen rytmi näkyy mielestäni siinäkin, että hiljaisia hetkiä kestetään yhdessä hyvin. Ne sisältävät luottamuksen siitä, että siitä hiljainen väli on juuri siinä hetkessä tarpeellinen, eikä epäonnistuminen kommunikaatiossa.  

Samaan rytmiin päästään silloin, kun molemmat ovat onnistuneet jollain tapaa nollaamaan aiemman tunnetilan pois mielestään ja kohtaaminen on voitu aloittaa tyhjältä pöydältä. Jotenkin tuo rytmi on mielestäni muutenkin olennainen juttu ihmisten välisessä toiminnassa. Ihmiset pystyvät muuttamaan omaa puhenopeuttaan, ajatuksenjuoksuaan, äänenvoimakkuuttaan ja muuta kommunikaation rytmiin liittyvää tekijää hyvinkin paljon. Tätä muuttamista ei kuitenkaan tapahdu silloin, kun oman mielen nollaus ja sitä kautta keskittyminen toiseen ihmiseen unohtuu alussa. Kun molemmilla soi eri rytmit, keskustelua värittävät väärinkäsitykset, hermostumiset ja tuska siitä, että hyvältä tuntuvaa lopputulemaa ei varmaankaan löydetä. 

Toisen arvostus näkyy myös lopuksi 

Hedelmällinen kohtaaminen unelmien työkaverini kanssa päättyy silloin, kun siihen varattu aika on lopussa. Molemmat kunnioittavat tätä rajaa. Lopussa työkaverini osoittaa, että kohtaamisemme oli hänelle tärkeä ja että keskustelumme vaikutti jotenkin hänen toimintaansa tai ajatuksiinsa tästä eteenpäin. Itsellekin tulee sellainen fiilis, että haluan omalta osaltani osoittaa, että myös minä koin tilanteen tärkeäksi ja pidän kiinni asioista, jotka lupasin keskustelun aikana. Sovimme yhdessä, miten viemme asiaa seuraavalle tasolle.  

Kohtaamisemme jälkeen minulla on tunne, että keskustelussamme syntyi jotain arvokasta uutta, jota kannattaa viedä nyt eteenpäin. Pidän huolen, etten omalla keskittymättömyydelläni unohda asiaa niin, että siitä noussut innostus tyrehtyisi. Yritän olla yhtä hyvä kohtaaja hänelle ja myös muille työkavereilleni seuraavalla kerralla, koska ilman hänen loistavaa aloitustaan, en olisi itse yltänyt niin hyvälle vuorovaikutuksen tasolle.