Yksilökeskeisyys korostuu monissa tämän päivän johtamisopeissa ja asiantuntijalausunnoissa. Esimerkiksi voi nostaa vaikkapa Kauppalehden haastattelun 19.2.2020, jossa Elina Haapasaari (A-Insinöörien henkilöstöjohtaja) kertoi, että johtamisen pitää muuttua entistä yksilökeskeisemmäksi.

Taustalla on paljon hyvää ajatusta siitä, että sama lähestymistapa ei sovi kaikille. On tärkeää ymmärtää mm. johdettavien erilaiset taustat, persoonallisuudet, motivaatiotekijät ja tulevaisuuden tavoitteet sekä kohdata ihminen näiden mukaisesti. Ihminen on noussut asioiden keskeltä esille johtamisessa, ja se on hyvä asia. En kuitenkaan usko, että yksilökeskeinen ajattelutapa on lopulta se paras johtamistyyli yksilöiden itsensä ja myös organisaatioiden kannalta. En usko, että se johtaa parhaaseen oppimiseen ja menestymiseen. Näen siinä jopa riskejä, jos yksilökeskeisyydestä tulee liian vahva johtamisen suunta. Pahimmillaan se voi mielestäni heikentää merkittävästi organisaation kykyä reagoida vastaan tuleviin ongelmiin. Yksilön kannalta liika yksilökeskeisyys voi jarruttaa kasvua ja aiheuttaa välillä jopa yksinäisyyden tuntua.

Individualismista me-ajatteluun

Uskon itse, että yhteinen kannattaa laittaa yksilön edelle. Niin että me olisi ennen minää, vaikka minäkin on tärkeä. Ihminen oppii tutkitusti parhaiten yhdessä muiden ihmisten kanssa. Jotta ihmisen toiminta voi muuttua, usein ajattelun täytyy muuttua sitä ennen. On helppo huomata itsestäänkin, että lähes aina omien ajatusten muuttumiseen on vaikuttanut joku kohtaaminen ja keskustelu toisen ihmisen kanssa. Maailma, organisaatiot ja ihmiset muuttuvat kohtaamisissa, kuten edesmennyt Esko Kilpikin totesi usein. Omassa päässä asioita ja tilanteita ihmetellessä puuttuu muiden ihmisten tuomat näkemystä avartamat peilit ja haastaminen. Ihmiset hahmottavat paremmin yhä kompleksisempia tilanteita ja kokonaiskuvaa, kun tilanteita tulkitaan yhdessä. Siten myös reagointi näihin tilanteisiin on laadukkaampaa, kun se tehdään yhteistyössä.

Johtamisen pääasiallinen fokus pitäisi siis mielestäni nopeasti suunnata siihen, mitä tapahtuu ihmisten välissä. Se ei missään nimessä poista sitä, etteikö myös yksilöiden huomiointi olisi tärkeää. Jos yrityksessä kuitenkin todetaan ääneen, että tässä firmassa me tulee ennen minää, silloin samalla viestitään siitä, että täällä arvostetaan yhteistyötaitoja. Samalla tämä päätös viestii myös siitä, että tässä yrityksessä kukaan ei ole korvaamaton ja yrityksessä ei uskota, että kauaskantoista menestystä saavutetaan sillä, että yritys on täynnä taitavia yksilösuorittajia. Yhdessä tekemisen taustalla on ajatus, että lopputulos ei ole koskaan yksittäisten tekijöiden summa, vaan 1+1 on aina jotain muuta kuin 2.

Yhteistyön pitäminen yrityksen punaisena lankana ohjaa yksilöt hakeutumaan tekemisiin toistensa kanssa, kun eteen tulee haasteita tai mitä tahansa kehitettäviä asioita. Siitä tulee jonkinlainen perustavanlaatuinen toimintamalli. Yhteistyön taitoa arvostetaan ja odotetaan. Ihmiset huomaavat, että myös oma kasvu linkittyy siihen, kuinka laadukkaan vuorovaikutuksen piirissä pääsee itse olemaan.

Muutosvauhti ja kompleksisuus leviää kaikkialle

Mietin myös sitä, että voisiko joissain organisaatioissa vahva yksilökeskeisyys olla vielä se parempi vaihtoehto. On kuitenkin hankala löytää yhtään sellaista esimerkkiä. Jos ympäristö olisi hyvin stabiili ja ennalta-arvattava, jatkuvaa uudistumista ei ehkä tarvittaisi. Mutta mikä ala nykyään on sellainen? Muutosvauhti kiihtyy ja ihmisiltä odotetaan yhä laadukkaampaa ajatustyötä, kun yksikertaisia töitä automatisoidaan. Viimeistään koronakriisi on osoittanut meille, että maailma ja tilanne on luotava yhdessä nopeasti uudestaan. Kukaan yksin ei ole kyllin viisas kertomaan oikeita vastauksia, vaan siihen tarvitaan eri tieteenalojen asiantuntijoita, poliittista näkemystä, inhimillisten asioiden huomiointia, talouden vastuunkantoa ja koko maapallon tulevaisuuden pohtimista.

Millaisia johtamistaitoja tarvitaan?

Mitä tämä me-ajattelun ja ihmisten kohtaamisten johtaminen sitten pitää sisällään? Tällä hetkellä ajattelen, että ainakin seuraavat taidot ja teemat ovat oleellisia johtamisessa:

  • Tahtotila muokata yhteistyötä tukevia rakenteita ja toimintamalleja: Organisaatiorakenne on yhtistyön mahdollistaja tai blokkaaja. Perinteinen hierakinen organisaatio ei avaa ovea ihmisten monipuoliselle kohtaamiselle. Keskustelut ovat kiinteä ja systemaattinen osa arjen toimintamalleja.
  • Diversiteetti: pyri siihen, että tiimisi koostuisi mahdollisimman erilaisista ihmisistä. Etsi yhteistä erilaisuudesta.
  • Luovu liiasta kontrollista: et voi päättää mitä ihmisten kohtaamisen lopputuloksena syntyy, mutta voit vaikuttaa siihen tuomalla oman arvokkaan näkemyksesi mukaan ja kertomalla mitkä ovat annetut raamit tehtävälle tai tilanteelle. Ajatukset ovat tärkeämpiä kuin ihmiset – näin myös johtajan kohdalla. Yhdessä tehdessäkin tarvitaan usein lopuksi yksilön tekemiä päätöksiä. On siis kuitenkin oltava itsevarmuutta ja rohkeutta omaan päätöksentekoon.
  • Kokonaiskuvan jatkuva sanoittaminen: Viestintä on läpinäkyvää ja selkeää. Kaikki tieto on saatavilla sitä haluaville. Yrityksen suunta ja tärkeät asiat on kiteytetty yksinkertaisiksi ja niitä toistetaan systemaattisesti. Yleisesti toiston merkitys ymmärretään hyvin eri asioita johdettaessa. Kaikki ymmärtävät, että jokaisen vastuulla on avata syy-seuraus -suhteita muille, kun omista asioista viestitään.
  • Johtaja on sillanrakentaja: Ihmisten yhdistäminen vahvuuksien ja tilanteiden mukaan on yksi johtajan perustehtävistä. Pelisilmä hyvin toimivista dynamiikoista ihmisten välillä on arvokas valttikortti.
  • Omat sekä tiimin vuorovaikutustaidot: Tiimin keskustelun taso määrittää kyvyn reagoida muutokseen, oppia uutta ja auttaa rakentavasti tiimin jäseniä. Taidosta kertoo mm: halutaanko ja osataanko ymmärtää vastapuolta, osataanko kuunnella, kyky synnyttää keskusteluissa uusia ideoita, tuodaanko omat mielipiteet rohkeasti ja rakentavasti esille, taito sanoittaa tilanteita, puhutaanko myös vaikeista ja epämukavista asioista, puututaanko epäkohtiin jne. Vuorovaikutustyyli vaikuttaa oleellisesti tiimin yleiseen kulttuuriin. Tiimin johtajalta vaaditaan samalla tavalla hyviä vuorovaikutustaitoja. Tarvitaan myös näkemystä siitä, miten rakennetaan ja mahdollistetaan tiimin keskustelutaidon kehittymistä. Se, että johtaja tuntee itsensä hyvin ja osaa olla aidosti läsnä johdettaviensa kanssa, on tärkeä hyvän vuorovaikutuksen mahdollistaja. Vastuu keskusteluihin osallistumisesta ja taitojen kehittämisestä kuuluu jokaisen työntekijän työnkuvaan, siinä missä muutkin oman vastuualueen tehtävät.

Veera