Työskennellessäni esimiehenä ja esimiesten kanssa olen usein törmännyt siihen, että vaikka maailma on pullollaan vinkkejä ja oppaita siitä, miten kohdata omat alaiset ja mitkä ovat johtajuuden peruspilareita niin vaikuttava johtaminen on kuitenkin usein yksi organisaatioiden suurimmista haasteista. Organisaatio saattaa luoda erinomaiset mallit johtajuuden tueksi ja tarjota esimiehistölle kalliita seminaareja oman johtajuuden kehittämiseksi, mutta silti arjessa saattaa tuntua siltä, että johtamistoimilla ei kuitenkaan saavuteta haluttuja tuloksia.

Hyvän johtamisen peruspilareiksi usein nimitetään kyky rakentaa luottamusta ja kyky asettaa selkeitä tavoitteita, rohkeus puuttua epäkohtiin, taito olla läsnä sekä jatkuva halu kehittää itseään. Allekirjoitan nämä peruspilarit aivan täysin, mutta olen huomannut, että niiden toteuttaminen todellisuudessa on kuitenkin hyvin paljon hankalampaa kuin voisi äkkiseltään ajatella. Olen usein törmännyt siihen, että tehdään oikeita asioita, mutta ei tehdä niitä oikein. Tällöin näiden toimenpiteiden (esim. henkilökohtaisen kehityskeskustelun) vaikuttavuus jää keskinkertaiseksi tai jopa heikoksi.

Ihmisten johtamisessa on pohjimmiltaan kyse vain ja ainoastaan ihmisten kohtaamistaidosta, mutta jotta toiset ihmiset voi kohdata aidosti täytyy olla kyky kohdata ensin itsensä ja tunnistaa oma inhimillisyytensä.

Tunteet värittävät jokaista kohtaamista ja jollemme ole kykeneviä tunnistamaan omia tunteita, asenteita ja pelkoja, emme koskaan pysty olemaan täysin läsnä toista ihmistä varten.

Opi tunnistamaan pelon monet kasvot

Oman mietiskelyn lopputuloksena olen tullut siihen johtopäätökseen, että tunteista määrittävin ja monikasvoisin on pelko. Pelko näyttäytyy meille epävarmuutena, ahdistuksena, etäisyytenä, eristäytymisenä, välttelynä, vihana, luovuttamisena, passiivisuutena, aggressiivisuutena, paisuneena egona ja liiallisena suorituskeskeisyytenä. Pelko jossain muodossaan on usein se, mikä estää meitä tekemästä asiat oikein, eikä vain oikeita asioita.

Omat vinkit johtamisen peruspilareiden toteuttamiseen tunteet huomioiden:

  1. Läsnäolo. Läsnäolo vaatii kykyä keskittyä toiseen ihmiseen ja vallitsevaan hetkeen 100%. Tämä ei ole mahdollista, jos pelkää ”paljastumista” ja pitää suojamuuria yllä. Aito läsnäolo vaatii kyvyn olla haavoittuvainen ja auki hetkessä ja siksi johtajan tulisi olla hyvin sinut omien pelkojensa ja tunteidensa kanssa.
  2. Puuttuminen. Omasta kokemuksesta puuttuminen ja reagointi työntekijän käytöksen tai tekemisen muutokseen johtuu omasta epävarmuudesta ”olenko tehnyt oikeat havainnot”, ”Olenko viestinyt riittävän selkeästi mitä ja miten hänen pitäisi tehdä”, ”mitä jos hän alkaa huutamaan tai itkemään ja en osaa reagoida siinä hetkessä”.
  3. Luottamus. Luottamuksen yhteydessä puhutaan usein siitä, että pitää pitää kiinni sovituista asioista. Luottamuksen kannalta kriittisin hetki on kuitenkin silloin kun pitäisi nostaa käsi ylös virheen merkiksi. Ja jos koskaan niin, juuri silloin pelko nostaa usein päätään ja näyttää jotkut monista kasvoistaan.
  4. Selkeiden tavoitteiden asettaminen. Tavoitteiden asettaminen on kohtalaisen helposti työssä opittava taito, mutta, usein saatamme kompastua enemmän siinä vaiheessa, kun meidän pitäisi pystyä viestimään mitä tapahtuu, jos ihminen ei sovittuihin tavoitteisiin pääse. Alamme kantamaan vastuuta toisen tunteista ja saatamme pimittää tai kaunistella mahdollisia seurauksia. Johtajana meidän pitäisi pystyä kohtamaan toisen ihmisen pelot ja tunteet eikä blokata niitä meidän omien epämukavien tunteiden pelon takia.
  5. Johtajana kasvaminen. Muuttaisin tämän ehkä ihmisenä kasvamiseen, koska se on niin pirun tärkeää meille kaikille. Tässä mielestäni olisi tärkein muistaa, että kukaan meistä ei yksin kasva, vaan me tarvitsemme aina muita ihmisiä meille peileiksi ja ravinteeksi.

Esimiestyötä tekevän ihmisen tärkein tehtävä olisikin suunnata ensimmäisenä fokus syvälle omaan itseensä, ennekuin suuntaa pohdintansa työntekijöiden tunteiden ja motiivien arvailuun. Yritysten pitäisi keskittyä yhtä paljon esimiestyötä tekevien ihmisten itsetuntemuksen ja kehittymisen varmistamiseen kuin oikeiden rakenteiden luomiseen.